Kasvatus, opetus ja yhteiskunta

On jo pitkään käyty julkista keskustelua kirkkojen paineista yhteiskunnan muutoksissa. Tarvitseeko kirkon ottaa kantaa naisten, pakolaisten ja erilaisten vähemmistöjen asemaan? Entä koulut, kuinka muutokset näkyvät siellä, vai näkyvätkö?

Olen  henkilökohtaisesti ollut jo usean vuoden sitä mieltä, että varhaiskasvatusta ohjaa liikaa taloudelliset seikat. Vaikka työskentelemme pienten lasten kanssa, laskemme täyttö- ja käyttöprosentteja. Talous, tulosarviointi ja liiketoiminta ovat vallanneet opetuksen, kasvatuksen ja hoidon. Talouselämän intressien ohjaamia tutkimuksia julkaistaan ja kannustetaan (painostetaan) pienten lasten vanhempia palaamaan työelämään. Onko lapselle ja lapsuudelle määriltelty hintalappu?

Katariina Stenberg tukee kirjassaan, Riittävän hyvä opettaja, ajtuksiani. Teki mieleni huudahtaa JIPPII, kun luin sieltä seuraavan ajatuksen: Koulu heijastelee ympäröivän yhteiskunnan arvoja ja rakenteita. Kasvatus on välineellistynyt talouselämän nappulaksi, eikä enää keskity tehtävään saattaa lapsi tulemaan sellaiseksi mitä hän on.

Yhteiskunnassa korostuu kilpailua ja yksilöä korostavat arvot. Kuinka voimme opettaa eri koulutusasteilla yhteisöllisiä ja toisia kunnioittavia arvoja? Voiko kasvatus ja opetus mennä eri polulle kuin yhteiskunassamme vallitsevat painotukset?


Kuinka rakentaa silta opetuksen ja yhteiskunnan välille?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti