Olen pohtinut sitä, mitä eväitä sain koulutuksesta ja mitkä ovat ne eväät, jotka olen joutunut hankkimaan itse. Olen toki tästä palautetta antanut TAOKillekin, joten en anna ruusuja ja risuja selän takana ;)
Käytännössä huomasin, että parhaimmat eväät sain opetus- ja ohjaamisosaamiseen liittyvissä asioissa. Harjoittelu toi tähän osaamiseen suurimman osan, mutta myös tunneilla jaetut ideat ja yhteiset keskustelut olivat tärkeitä. Hassua kyllä, koen että suurimmat kompurointini liittyvät silti tähän alueeseen.
"""Saavut luokkaan, jossa on paikalla 25 opiskelijaa. Osa heistä on alanvaihtajia, osa suoraan perusopetuksesta tulleita. Ikähaarukka heillä on n.16-50, mikä tarkoittaa moninaista elämänkokemusta luokassa. Joukossa on opiskelijoita, joilla on aikaisemmista opiskeluista kertynyttä vahvaa opiskelutaitoa, mutta myös heitä, jotka toivovat saavansa tukea opiskeluun. Luokassa on heitä, jolle opintokokonaisuus on ensimmäinen ja heitä, jotka ovat jo suorittaneet muita tutkintoon kuuluvia kokonaisuuksia. Niin, ja motivaatio eli opiskeletko siksi että et keksinyt muuta vai oletko viimeinkin toteuttamassa unelmaasi."""
Ymmärrät varmasti, että vihreä opettaja, jonka unelma on saada opiskelijoissa syttymään palava tuli varhaiskasvatukseen, etsii välillä kadonneita tulitikkuja.
Kauniit ajatukset yksilöllisten kokemusmaailmojen huomioimisesta ja joustavista opintopoluista haastoivat minua reilulla otteella. Tähän kohtaan oman lisänsä toi vielä minun opettajuuteni hyvinvointiosaamisen taitoni, jotka vasta olivat oralla.
No, miten tästä sitten selvisin. Jatko tästä postauksesta voi sinusta kuulostaa ruusuiselta, jopa imelän hattaraiselta. Ensimmäinen asia on vahvuuteni ja vankka kokemukseni omalla ammattialallani. Haluni on se, että en päästä omaa varhaiskasvatuksen tultani sammumaan. Toinen asia on se vahvuus, joka löytyy jokaisesta opiskelijasta. Vahvuus, jota he eivät välttämättä vielä itse ole löytäneet. Vahvuus, joka opettajan pitää heille sanoittaa, jotta se tulee näkyväksi. Kolmas asia on yhdessä olemisen ja oppimisen ilo.... niin ja se lapsi, jota pidämme keskiössä.
