Päiväkotiryhmään rantautui iso pahvilaatikko. Lapset halusivat tehdä siitä itselleen pienen mökin koiraleikkejä varten. Mikäs siinä, seuraavana päivänä haettiin yhdessä varastossa maalit ja pensselit. Marlena oli edellisenä päivänä tosi innostunut mökkiprojektista. Maalauspäivänä hän kuitenkin ilmoitti, että ei halua osallistua maalaamiseen. Kuinka homma etenee:
A. Kasvattaja kysyy Marleenalta, mitä hän haluaisi tehdä. Lapsi kertoo haluavansa rakentaa legoilla ja siirtyy siihen puuhaan. Asia on kasvattajalle ok, hänellä on kädet täynnä töitä suojaliinojen ja maalipurkkien avaamisen kanssa.
B. Kasvattaja pyytää Marleenaa istumaan kanssaan sivummalla olevalle sohvalle. Pienen jutustelun jälkeen hän saa selville muiden lasten naureskelleen Marleenan paidalle. Marleenalla oli asiasta paha mieli, eikä hän halunnut mennä muiden kanssa maalaamaan.
Olen itse huolissani siitä, että uuden VASUn mukainen lapsen
osallisuus ja
kuuleminen toteutetaan usein käytännössä lisäämällä lapsen valinnanvapautta toiminnan suhteen. Se on hyvä asia, mutta vain pieni osa kuulluksi tulemista. Lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka pysähtyy ja keskittyy kuuntelemiseen. Kuuntelemisessa tärkeää on sensitiivisyys tulkita ilmeitä ja eleitä, tulkita sanomaa sanojen takana. Vuorovaikutusilmapiirin tulisi olla lapselle turvallinen, jossa ei ole vähättelyä, eikä tarvitse puolustautua. Kuulluksi tuleminen lisää lapsen
hyvinvointia ja tukee terveen itsetunnon kehittymistä. Turvallinen
toimintakulttuuri vuorostaan lisää oppimista ja johtaa uutta rakentavaan prosessiin.
Samat kuuntelun ja kuulemisen elementit ovat läsnä myös nuorten ja aikuisten kesken. Meille jokaiselle on tärkeää, että osaamistamme arvostetaan ja ajatuksiamme kuunnellaan. Työyhteisö, jossa uusille ideoille ei ole tilaa, kuihduttaa
motivaatiota. Opiskelijaryhmä, jossa ei tule kuulluksi ja hyväksytyksi, vaikuttaa sekä hyvinvointiin, että opiskelujen etenemiseen.
Opettajan yksi osaamisalueista on hyvinvointi. Sen tärkeä osa-alue on turvallinen opiskelijaryhmä. Varsinkin alku- ja mahdollisissa kriisivaiheissa on tärkeää käyttää aikaa ryhmäyttämiseen (ryhmän turvallisuuden tukeminen). Erilaisilla harjoituksilla voi tukea tunnetaitoja, kohtaavaa vuorovaikutusta (kuulluksi tuleminen ja kuuntelu) ja osallisuutta. Suomen mielenterveysseuralta löytyy valmista, hyvää materiaalia hyvinvoinnin tukemiseen. Teos
Hyvinvoiva oppilaitos löytyy täältä:
https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/hyvinvoiva_oppilaitos.pdf
Aktiivisen ja empaattisen kuuntelun tukena voi käyttää kysymyksiä, joita on
voimavarojen talossa
https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/voimavarojen_talo.pdf
Silloin kun elämä myllertää sisällä ja ympärillä, on tärkeää avata lukkoja tunteiden nimeämisen avulla. Se on taito, jota voi yhdessä harjoitella. Erityisesti silloin kun kun avaimia lukkoihin on vaikea sanallisesti löytää (maahanmuuttajat ja kielellisen tuen tarpeet), kuvien merkitys kasvaa. Valmiit kuvat (esim. tilanne- ja taidekuvat) ovat hyviä, mutta kuvata voi myös itse. Mielenterveysseuralta löytyy valmiita kuvia, esimerkiksi nämä
tunnepilvet:
https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/tunnepilvet_painoon_2015.pdf
Toivoisin olevani empaattinen ja kunnioittava opettaja, joka kuuntelee ja kuulee.
