Ammatti-identiteettiä etsimässä

Aloitin opiskeluni pohtimalla omia kokemuksiani opettajuudesta, sekä syitä minkä vuoksi haluan alalle. Taisi unelmani olla hiukan ruusunpunaisia ajatellessani kuinka ohjaan uusia ammattitaitoisia varhaiskasvattajia työelämään. Haaveilin, että minusta tulee kannustava ja tasa-puolinen opettaja, joka sytyttää opiskelijoiden sisimpään palavan halun lähteä purjehtimaan kohden varhaiskasvatuksen pedagogisia aaltoja, kompassin osoittaessa lasta.





Syksyllä ammatillisten oppilaitosten toimintakulttuureihin ja oppimisympäristöihin tutustuminen oli  konkreettinen askel kohden ammatillisen opettajan ammatti-identiteettiä. Silloin ensimmäisen kerran pohdin epäillen omia ominaisuuksiani ja piirteitäni sekä soveltuvuuttani alalle. Ymmärsin tarpeeni oman osaamiseni kehittämiselle. Olin kuitenkin epäilyksistäni huolimatta halukas jatkamaan matkaa.

Kuusi viikkoa sitten astuin ensimmäisen kerran elämässäni opiskelijaryhmän eteen opettajan roolissa. Tässä vaiheessa koin halua roolin taakse piiloutumiseen, minä ja asiantuntevat Powerpointtini. Huomasin kuitenkin pian, tulevani pöydän takaa pois, innostuvani ja puhuvani omista kokemuksistani varhaiskasvatuksessa. Innostustani lisäsi opiskelijoiden lähteminen mukaan yhteiseen pohdintaan. Näin itseni ammatillisena opettajana, jolla on palo ohjata oppimaan.

Olen oivaltanut kuinka tärkeää on rakentaa omaa ammatti-identiteettiä. Se luo pohjan sille, millaiseksi haluan ammatissani kehittyä, mitä taitoja arvostan. Ymmärrän nyt, että identiteetin löytyminen on ehdoton edellytys sille, että minä voin kasvaa ja kehittyä ammatilliseksi opettajaksi.




Katson opiskelijoitani ja ymmärrän, myös heidän täytyy löytää oma ammatti-identiteettinsä voidakseen kasvaa varhaiskasvatuksen ammattilaisiksi. Osa on jo matkalla, toiset vielä miettivät suuntaansa. Toivottavasti olen osannut vahvistaa heidän itseluottamustaan ja ajatusta omasta kyvykkyydestä tämän matkan tekoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti