Suomi maailman huipulle

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa 2018, Maailman osaavimmaksi kansaksi, pyritään ennakoimaan ja miettimään tulevaisuuden odotuksia. Siinä huomioidaan tulevaisuuskatsaukseen vaikuttavia muutostekijöitä, kuten työn ja teknologian murros, digitalisaatio, väestön ikääntyminen, asenteiden muutokset ja eriarvoistuminen. Uudistusohjelmassa nostetaan esille tuottavuuden, työllisyyden ja kilpailukyvyn paraneminen, eriarvoistumisen pysäyttäminen, luottamuksen ja osallisuuden vahvistuminen. Menetelminä näihin pääsemiseksi nostetaan mm. koulutus- ja osaamistason nostaminen, jatkuvan oppimisen turvaaminen ja panostaminen varhaiskasvatukseen.

Kuva: Pxhere

Tulevaisuuskatsauksessa tuodaan esille, että yhteiskuntamme perusta on suomalaisten luottamus toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Tällä hetkellä kuitenkin suuri riski luottamuksen heikentymiselle on eriarvoistumisen kasvaminen. Tämä näkyy etenkin varallisuus- ja koulutuseroissa. Syrjäytyminen ja sen periytyminen sukupolvelta toiselle on huolestuttavaa.

Ihmiset haluavat kokea elämänsä merkitykselliseksi. Asioihin, jotka koetaan itselle merkityksellisinä, on helppo sitoutua. Osallisuus ja aktiivisuus luovat hyvinvointia ja turvallisuutta. Ihmiset kokevat itsensä arvokkaiksi voidessaan kehittää tietoja ja taitoja omista lähtökohdistaan käsin. Tähän katsauksessa esitetään ratkaisuksi mm. koulutus- ja osaamistason nostamista. Se puolestaan edellyttää voimavarojen lisäämistä niin, että sosiaaliturva tukee ihmisten toimintavalmiuksia, jatkuvaa oppimista ja osallistumista.

Toinen menetelmä eriavoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyksi on julkaisun mukaan varhaiskasvatukseen panostaminen. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tärkeää on nostaa osallistumisastetta ja vähentää syrjäytymisen riskiä varhaisella puuttumisella ja yksilöllisellä huomioimisella.


Omaa pohdintaani:
Tulevaisuuskatsauksessa on huomioitu paljon asioita, joita todellisessa elämässä on näkyvissä. Asioiden pohtiminen ja ylöskirjaaminen on tärkeää ja hyvä alku. Katsauksen vaara on siinä, että siitä tulee vain nro 21 pölyyttymässä jossain hyllyssä tai netin syövereissä. Tuki ei yllä MattiMaijalle, jolle aamulla sängystä ylös nouseminen on päivän suurin haaste. Hänellä ei ole tuntemusta siitä, että voisi vaikuttaa asioihin (perheen alkoholismi, työttömyys, mielenterveysongelmat ym. ym.), jotka hallitsevat hänen elämäänsä. Ajatus omasta kyvyttömyydestä ruokkii oppimiseen liittyviä haasteita, eikä omia vahvuuksia nähdä kaiken keskellä.

Sain konkreettisen kosketuksen nuorten pahoinvointiin opetusharjoittelussa. Siellä oli näkyvissä ylisukupolven huono-osaisuutta ja vähälle tuelle jääneitä oppimisvaikeuksia. Surullisinta siinä oli se, että nuorissa on valtava potentiaalinen mahdollisuus, jota he itse vähiten huomaavat ja tunnistavat. He tarvitsevat apua vahvuuksiensa tunnistamiseen ja niiden kasvamiseen. Hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen positiivisen pedagogiikan keinoin on mielestäni tärkeässä asemassa.

Lähde:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160903/21_TUKA_OKM_WEB.pdf