Muuttuva opettajuus osana yhteiskuntaa

Koulutuksen yhetiskunnallisia tehtäviä ovat
-kvalifiointi eli uusien asioiden ja taitojen opettaminen
-valikointi eli sijoittaminen johonkin yhteiskunnalliseen asemaan
-integraatio eli yhteiskunnan arvojen ja tapojen välittäminen
-varastointi eli työttömien ja yhteiskunnasta syrjäytymisvaarassa olevien "säilöminen"

Näistä tehtävistä kvalifiointi on se selvin ja tutuin. Tehtäväni ammatillisen opettajana on auttaa niiden tietojen ja taitojen oppimisessa, jota työelämässä tarvitaan. Tutustun OPSeihin ja toteutussuunnitelmiin ja rakennan opetustani niiden pohjalle. Koen haasteena sen, että työelämän nopeatempoiset  muutokset haastavat sekä OPSien, että opettajien pysymisen ajan tasalla. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan elokuussa 2018. Siinä mm. korostuu varhaiskasvatuksen opettajien pedagoginen vastuu ja johtajuus. Tämä puolestaan muokkaa varhaiskasvatuksen hoitajien työnkuvaa. Mietin sitä, että kuinka OPSit vastaavat tätä muutosta. Lisäksi koen suurena vatuuna ammatillisena opettajan tulevien hoitajen positiivisen ammatti-identiteetin vahvistamisen ja monialaisten tiimityötaitojen tukemisen.

Kautta aikojen koulutus on sijoittanut ihmisen, johonkin yhteiskunnalliseen asemaan. Vanhemmat toivovat lastensa kouluttautuvan ja saavan paremman sosio-ekonomisen aseman kuin heillä kenties itsellään on ollut. Valikointi kuulostaa karulta. Itse näen, että koulutuksen tehtävä, varhaiskasvatuksesta alkaen, on tukea jokaisen yksilön mahdollisimman yhdenmukaisia mahdollisuuksia elämään. Lasten ja nuorten vahvuudet ovat erilaisia. Niiden löytäminen, näkyväksi tekeminen ja kasvuun tukeminen on merkittävä pohja oppimiselle ja hyvinvoinnille. Yhteiskunta tarvitsee erilaisissa ammateissa toimivia. Ammatillisena opettajana tehtävänäni on tukea sekä duunareiksi, että johtajiksi suuntautuvien vahvuuksia.

Monissa ammattiryhmissä meillä on loppumassa ammattitaitoiset työntekijät. Uskon, että tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa. Tällöin korostuu koulutuksen integraation tehtävä osana kotoutumisprosessia. Se haastaa minut opettajana oppimaan jälleen uutta. Tarvitsen uudenlaisia joustavia pedagogisia tapoja opettamiseen, tietoutta muista kulttuureista, kielitaitoa ja kunnioittavaa asennetta ja avaraa sydäntä.

Etsivä nuorisotyö on tärkeässä asemassa saattaessaan syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä nuoria koulutuksen pariin. Verkostoituminen nuoriso-ohjaajien kanssa on tärkeää. Koulutuksen varastointi tehtävä on yhä enennevässä määrin syrjäytymisen ehkäisyä ja siihen puuttumista. Koulutuksen merkitys nuorten hyvivvointia tukevana on kasvava. Tämä haastaa minua opettajana tukemaan opiskelijoiden arjen hallintaa ja hyvinvointitaitoja.

Kaiken tämän pohdintani jälkeen, haluan nostaa keskeisimmiksi asioiksi verkostoitumisen tärkeyden muiden opettajien, työelämän ja opiskelijahuollon eri toimijoiden kanssa. Lisäksi haluan tukea opetuksessani yhteisöllisyyttä, yhdessä oppimista ja kasvamista!

     
Ihminen tarvitsee ihmistä
 ollakseen ihminen ihmiselle
  ollakseen itse ihminen."
 T. Taberman





Lähteet:

Varhaiskasvatuslaki 2018

Antikainen, A., Koski, L. & Rinne, R. 2013. Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus.